Pariisin sääennustuksen sadepitoisuudesta huolimatta lähdimme vappua edeltävänä lauantaina kohti Fontainebleaun boulderparatiisia. Matkaa kun oli fiilistelty jo joulukuusta asti (ja liputkin oli varattu jo tammikuussa), ei nihkeily oikein ollut edes vaihtoehto. Yllättävää kyllä, vaikka sadetta on luvattu lähes joka päivälle, vain yhtenä päivänä ei ole pystynyt kiipeämään ollenkaan. Silloinkin kävimme aamupäivällä fiilistelemässä yhden alueen mestat läpikotaisin. Iltapäivällä käytiin vielä tsekkaamassa Pariisin pakolliset nähtävyydet pikakelauksella.
Pakollisen lepopäivän iltana allekirjoittanutkin uskaltautui maistamaan epämääräisen näköisiä ja -hajuisia juustoja sekä punaviiniä. Juustot menettelivät mutta viiniä en vieläkään pidä juuri minään.
Tikkilistalla tähän mennessä on säistä huolimatta tai osin niiden takia croissanttien, patonkien ja juustojen lisäksi melkoinen kasa toinen toistaan vaikeampia reittejä. Suurin osa reiteistä on kyllä ollut greideiltään nelosta ja vitosta.
[simage=140,320,y,center,]
Markus hyppylähtödynoaa jollain vitosella.
Fontsussa reittien greidaus kun alkaa ihan oikeasti ykkösestä ja suurin osa hienoista ja “hei toi vois oikeasti olla ihan tehtävissä” -reaktion aikaansaavista reiteistä osoittautuu topon konsultoinnin jälkeen pienoisen pettymyksen aiheuttaviksi 5c:ksi. Pahimmillaan äärimmäisen herkän näköiset, korkeat ja nihkeätopilliset reitit ovat greidiä 4b tai alle. Melkoisen lannistavaa.
Kiviä tuntuu kyllä metsissä olevan vähintäänkin riittävästi ja jääkauden pirulainen on vielä järjestänyt ne näppäriksi puistoiksi parkkipaikkojen viereen. (Saattaa myös olla että ovelat patonginpurijat ovat rakentaneet parkkipaikat kivikasojen viereen?) Lyhin lähestyminen tähän mennessä on tosiaan ollut sen 40m, joka sekin oli noin pitkä vain siksi että jätimme auton parkkipaikan takalaidalle. Suosituimmat ja lähimpänä parkkipaikkaa olevat reitit ovat kylläkin melko usein aika lasittuneita varsinkin jalkaotteiden osalta. Hienon hienoa hiekkaa (murentuneita reittejä?) kun on lähes joka paikassa, kenkien pyyhkiminen ennen reitille lähtöä on välttämättömyys lisälasittumisen estämiseksi.
[simage=151,320,n,center,]
Cul De Chien -alueen koiranpääkivifiiliksiä
Tänään (vapunaatto 30.4.) sääikkuna aukesi viimein koko päiväksi ja välillä auringossa oli jopa kuuma. Lähetysikkunakin aukeili ja tikkasimme koko porukalla reissun ensimmäisen 6b-släbihirvityksen pyöreällä topilla. Illalla valloitettiin myös elefanttikivi ja reissun nuoriso-osasto (Iiro, Tommi ja Ville) räväytti dynaamisen aligreidatun oloisen 6c:n.
-Iiro
